Aihearkisto: Lasten suusta

Kysyn, ottaako Albert iltapalaksi näkkileipää. ”Joo”, saan vastaukseksi. Alan availemaan näkkäripakettia. Albert kiiruhtaa paikalle:

”Ei iskä! NAKKILEIPÄÄ!”

Albert menee potalle ja hoitaa asiansa. Sitten hän huutaa:

”ISO KAKKA! WOKI MIT DEIN POPO!”

(Woki mit dein Popo = Itävallan Euroviisubiisi 2012 ja tarkoittaa ”heiluta sun peppua”)

Kysyn Julialta, mitä hän harrastaa.

J: Mä harrastan spagaatin harjoittelua ja isompana musta tulee tankotanssija.

Oliver on hukannut Ninjago-Legonsa.

O: Mä keksin sellaisen leikin, että mä en osallistu siihen, mutta te etsitte mun legot.

Kotona oli lasten disko käynnissä. Kaikki jorasivat Smurffi-CD:n tahdissa. Myös minä.

Palaute #1:

Julia: Iskä! Yleensä kuuluu liikkua kappaleen tahdissa!!

Palaute #2:

Julia: Näkisit iskä miten sä tanssit – ihan oikeeeesti! Nyt meet tanssimaan peilin eteen. Ja mä haluun nähdä sun ilmeen, kun sä katsot itseäsi peilistä!

Ja tyttö on siis kuusi vuotta…

Julia unohti jotakin:

”Mulla on kadonnut muistiinpanot mun päästä.”

Albert ei ole paljoa (ymmärrettäviä) sanoja vielä jutellut. Vasta nyt, 1v 10 kk iässä alkaa erilaisia sanoja tulemaan jo paljon. Mutta jos juttu ei kulje, niin ruoka kyllä maistuu.

Teimme sushia. Albert istuskeli sohvalla ja kun kuuli ”syömään”, hyppäsi pystyyn, juoksi kohti ruokapöytää ja huusi mennessään:

”Tuutii! Tuutii!”

Siis sushia 🙂

Olimme lähdössä puistoon. Lapset pyysivät minua ottamaan mukaan ”murmelikuulan”. En tajunnut, mikä piti hakea. Sitten Oliver tuohtui, kävi lastenhuoneessa ja tuli takaisin.

”Tämä sinun piti hakea!”

Kädessä oli marmorikuula.

Oliver ei saa laittaa tortillan väliin pelkkää juustoa, vaan joutuu laittamaan myös jauhelihaa.

Oliver: ”TE PILAATTE AINA MUN ELÄMÄN!”

Olemme autossa. Yhtäkkiä Oliver huutaa:

”Pysähdy iskä! Mulla on turvavyö auki!”

Julia reagoi salamannopeasti:

”Ei se haittaa, Oliver. Pidät vain sitä tällälailla näin alhaalla, että poliisi ei näe, että se ei ole kiinni.”